Inarijoki ja koko Yläteno tarjoavat loistavia perhokalastusmahdollisuuksia. Yleensä saaliin suuruudella ei voi paljoa leuhkia, mutta joen pienimuotoisuus ja tunnelma vetävät tänne kalastajia jopa enemmän kuin itse päävirran, Tenon, rannoille. Inarijoen varrella on useita hyviä pikkulohipaikkoja, mutta parhaat niistä ovat jo ylikansoitettuja. Pitkässä joessa löytyy onneksi paljon ottipaikkoja eikä ruuhkapaikoilla ole pakko kalastaa jos on jokin kulkuväline käytössä.

Kuoppaniva

Inarijoen kalastuksesta on tullut monen lohenonkijan jokavuotinen tapahtuma. Yleensä yksittäinen kalastaja viihtyy paikalla parisen viikkoa. Innokkaimmat viettävät koko kesän joen varrella. Karigasniemen keskustasta löytyvät tarpeelliset palvelut kuten kaupat, bensiiniasemia, terveystalo, puhelinkioskit ja ravintolat.  Majoitustilaa löytyy koko tenojokivarrelta aina Inarijoen latvoille saakka. Karigasniemen keskustan tilat  olivat ennen kalastajien suosiossa, mutta hintojen hypättyä kalamiehet löytyvät jokivarren mökeistä. Keskustan vilkas ja varsin äänekäs yöelämä voi myös häiritä rauhallista yöunta. Norjalaiset kun tulevat isoissa joukoissa Suomen puolelle halvan viinan perässä.

Kahdeksankiloinen, elokuussa 1993

Kännykän käyttäjiä lohduttaa tieto hyvin kattavasta Soneran GSM-verkosta. Puhelin pysyy verkossa Karigasniemestä ylävirtaan mennessä aina Mustakosken niskalle saakka ja uusilla puhelimilla voi soittaa jopa Mustakosken "ränniltä" saakka. Alavirtaan mennessä kentää löytyy hyvin, sillä jos Soneran kenttä loppuu, aina löytyy Norjan kenttää avuksi. Norjan operaattorit ottavat kuitenkin huimia vastaanottomaksuja. Nyt ovat hinnat laskeneet, mutta edelleen kannattaa katsoa kenen norskioperaattorin verkkoon puhelimensa laittaa. Jostain syystä WAP/GPRS-toiminnot eivät toimi Karigasniemessä, vaikka puhelimen kuuluvuus on keskustassa moitteeton.

Parakki Karigasniemen keskustassa toimi vuosia lohimiestan kesäkotina. Nyt parakki on purettu ja lohimiehen hakeutuneet muualle.

Vuosien saatossa myös suurin osa paikallisista asukkaista ovat ottaneet perhokalastajat omakseen ja tavallista onkin, että illanvietoissa ja joella vaihdellaan kuulumisia välillä jopa norjan kieltä hapuillen. Yleisesti ottaen Karigasniemi ympäristöineen on loistava paikka pikkulohen perhokalastajalle ja varsinkin alottelijalle. Jokamiehen oikeus on voimassa täälläkin, mutta pitkäaikainen leiriytyminen ja tulen teko vaativat maanomistajan luvan. Luvan yleensä saa jos vaan viitsii selvittää maanomistajan ja käy nöyrästi luvan kysymässä.
 

Luvat joella

Inarijoessa tarvitaan Tenon kalastuslupa aina Matinkönkäälle saakka. Vuonna 2007 rantaluvan hinta oli 20 €. Moni ottipaikka on  helpompi kalastaa Norjan puolelta joten Norjan lohikortti on hyvä hankkia. 

Melkein kuuden kilon Kuoppanivalainen

Miksi kalapaikka ruuhkautuu ?

Useasti olemme ihmetelleet joidenkin paikkojen tavatonta ruuhkaa. Kalastuspaikan ruuhkautuminen on sekä kalastusmukavuutta että saalista vähentävä tekijä. Onkin muistettava, että viimeinen tulija on aina syyllinen ruuhkaan. Uuden kalastajan onkin hyvä tarkastaa kalapaikalla olevien kalastajien määrä, ja varsinkin Inarijoella voi sanoa, että jos paikka ei ole tyhjä, älä mene sinne. Aina löytyy joen varrelta vapaa paikka. Varsinkin nyt kun yläteno ja varsinkin Inarijoki on ruuhkaisin Tenojoen kalapaikka. Mustakoskelta Karigasniemen keskustaan saakka sai jopa jonottaa heittopaikkaa. Toivottavasti ensi vuonna kalastajien määrä laskee edes hieman.

Kaunis titti ja ottiperhot

 Vuodet 1998, 1999, 2000, 2001,  2006 ja 2007 muistetaan hyvinä lohivuosina koko Tenojokilaaksossa. 2002, 2003,  2004 ja  2005 olivat taas normaalia kehnompia.

Olen kirjannut joukon perhojen reseptejä, jotka ovat toimineet Inarijoella.

Kesän 2000 sävel: Perhomies istuu ja soutaja sahaa.
Jopa Torvikoskelta. Harri ja Jyrki istuvat ja Visa soutaa.